Talvi tuntui tänä vuonna monella tapaa. Täällä keskellä kotimaata talvi oli luminen ja kylmä, ihan kuin ennen vanhaan. Se oli keskitalvella myös erityisen auringoton, joten melkoisen tiukillakin tässä on oltu itse kukin. Mutta nyt paistaa! Eilen ajattelin, että olisi mielenkiintoista tietää mistä puhuttaisiin, jos ei säästä, ja toisaalta – joka kevät tuntuu yhtä ihmeeltä!

Tuntuu mahtavalta, kun parkkipaikan valkoiset viivat näkyvät ensimmäisen kerran ja on monen kuukauden jälkeen ihan varma siitä, että auto on omassa ruudussa. Tuntuu ihmeeltä lämpö kasvoilla ja auringon uskomaton voima. Aurinko on ihme ja totta tosiaan on ihana saada elää!

Vielä oltiin kuitenkin kaukana hiirenkorvista, kun lähdin kevätkortteja miettimään. Nämä viime kevään koivunlehdet päätyivät tänä keväänä kortiksi.

Minulla on pieni kori, johon olen pistänyt kaikenlaisia asioita ja sitten valokuvannut sen. Tänä keväänä koriin päätyi kukkasipuleita. Kukkakauppa on melkoinen aarreaitta tähän aikaan vuodesta, kun erilaiset sipulit täyttävät laarit ja tekisi mieli ostaa jokaista yksi.