Lähdin etsimään joulumieltä mökiltä lokakuisessa tihkusateessa. Lokakuussa luonto alkaa olla melkoisen kalju, mutta toisaalta muu harmaus vain korostaa havujen vihreyttä. Olimme edellisenä päivänä leiponeet korillisen pipareita ja kaupasta valittiin mukaan ne kaikista punaisimmat omenat.

Lähdin siis mökille ja suuntasin metsään. Toisinaan lähden kameran kanssa metsäretkelle yksin, mutta yleensä en. Tälläkin kertaa maanittelin mukaani seitsenvuotiaani, joka aluksi ei ollut ideasta ollenkaan iloissaan. Kyseinen lapsi on varsin napakka pukemaan tunteensa myös sanoiksi, joten kipakalta väittelyltä ei vältytty. ”Justjoo, sitten mun pitää varmaan taas pitää kädessä jotain kun sää otat kuvaa ja siinä käsi väsyy ihan sikana oikeesti! Sun pitää alkaa maksamaan mulle siitä, että mun pitää pitää aina kädessä jotain ja sää otat kuvia!”

Lupasin maksaa – en rahalla, vaan yhteisellä tekemisellä.

Kuinka ollakaan. Pääsimme vauhtiin kuvien kanssa, rullasimme villapaidan hihaa ja mallasimme käsiin suurimman omenan. Etsimme metsästä havuja ja asettelimme edellisenä päivänä leivottuja piparkakkuja terassilaudoitukselle. Tytär keksi idean havuista kiertämään pipareita ”silleen vähän niinku ne ois niinku kehykset” ja kiipesi itsekin jakkaralle taideteosta kuvaamaan.

Ei tarvittu palkinnoksi yhteistä tekemistä yhteisestä tekemisestä. Ei puutunut käsi tai valitettu tylsyyttä. Ei vaadittu edes palkankorotusta. Kotiin palatessamme sain kuulla, että ”oli oikeesti ihan sairaan kivaa ottaa niitä kuvia ja suunnitella kaikkee”.

Ennen kuin menin metsään omenakorin kanssa, niin oli jo joulumieli. Retkeltä palatessamme samainen mieli oli tarttunut myös tyttäreeni. Joulumieli on sitä, että pikkusen palelee ja käsikin ehkä väsyy, mutta hyvä mieli kuittaa koettelemukset.

Syyslomalla Lapissa pääsimme kokemaan talven ensimmäisen lumen ja pakkasen huurruttamat oksat. Talven ensimmäisiä ei koskaan unohda, on kuin olisi astunut taikamaailmaan! Kauneutta riitti mihin vain katseensa ja kameran linssin käänsi. Tällainen on oikea talvi ja tällainen on aito joulun tunnelma.

Tämän vuoden joulukortit ovat siis havun vihreitä, omenan punaisia ja lumen valkoisia. Melko perinteikästä sanoisin, mutta niistä syntyi oma joulunhenkeni tänä vuonna.

Vastaa